Historiaa

Otteita Keski-Suomi lehdestä

N:o 64 Keski-Suomi. 1878. Lauantaina 10 p. Elokuuta

Kirjeitä.

— Laukaassa Elokuun 8 p:nä.
Nyt parhaallaan olemme siinä wuodenajassa, jolloin maamiestemme mieli on kaikista enimmän walpeillaan. Näet, hänen raskaan ja waiwaloisen työnsä hedelmä on Kaikkiwaltiaan kädessä antaako wai ottaako tyyten pois. Erittäinki on tämä kesä moniwaiheisien ilmojen tähden synnyttänyt monenlaisia mietteitä maanwiljeliäin mielessä. Rankat sateet ja ankarat myrskytuulet löiwät rukiit jo aikasin lakoon. Toisaalta uhatteleiksen halla wikauttaa wiljaa niittämään. Toissa yönä oliki täällä kowanlainen kylmä, joka tietysti teki aroilla paikoin pahat jälet. Rukiita on täälläki jo alettu leikellä wiime wiikon lopulla. Heinänteko luonnistui oikein hywin ja sato niistä kuuluu tulleen oikeen hywä. Lainajywästöstä annettiin tarwitsewaisille siemenrukiita.

Wiime maanantaina pidetyssä kuntakokouksessa oli käyteltäwänä useampiaki asioita. Muiden muassa tuumailtiin sillan teosta Wuontiensalmeen, joka on Mikkeliin menewällä maantiellä. Kunta kääntyi hallitukselta pyytämään salmen tutkiaa ja jos mahdollista niin apuaki tämän suuria waroja kysywän työn aikoin saamiseksi. Kun tarkastus on tehtynä ja arwio laskettuna sitte wasta tehdään lopullinen päätös milloin työ pannaan alkuun.

Kokouksen lopussa otettiin keskustelun aineeksi mallikoulun joht. hrr. A. Oksasen tähän kokoukseen laatima kysymys: josko kuntakokous myöntäisi hänen omalle maalleen perustaa naisopettajalla warustettua kansakoulua Sawion kyläkunnassa; ja suotaisiinko hänelle oikeus wapauttaa 13 taloa aluswäkineen mainitussa kylässä kaikista maksuista kirkolla olewalle kansakoululle? Kysymyksen edelliseen osaan wastasi kunta myöntämästi, sekä samalla osotti herra Oksaselle mielihywänsä uhrauksestaan walistuksen eduksi. Mutta kysymyksen jälkimäiseen osaan ei kuntakokous woinut suostua syystä: Jos kerran Sawion kyläkuntalaisille myönnetään ero, niin oikeuden ja kohtuuden tunne samalla welvottaisi myöntään eron Äänekosken, Kawalen ja Paatetaipaleen kyläkunnille kun sinneki ollaan aikeissa perustaa kansakoulua. Ja jälelle jäänyt seurakunnan osuus ei woisi ylläpitää kirkolla olewaa koulua. Kun sen lisäksi ei wielä käytetä nykyisissäkään kansakouluissamme tuskin tarpeeksikaan asti lapsia, niin katsoi kuntakokous wielä liian aikaiseksi ryhtyä uusiin uhrauksiin kansakouluin takia. Kunnalliset maksut owat jo suuria ja täten ne waan suurenisi. Tämä oli kokouksen mieli puheena olewassa kysymyksessä. — Jos nyt tahtoisimme luoda silmäyksen Laukaan seurakunnan nykyisien kansakouluseikkain ja puheena olewain uusien koulukysymysten johdosta, niin siinä tahtoisimme mielellämme seuraawaisen kysymyksen: Joka nyt on tarpeen waatima saada uusia ylhäisempiä kansakouluja Laukaan seurakuntaan? Waikka tämä kysymys ei tietysti koske seurakuntamme ulkopuolella olewaa kunnioittawaa yleisöä, waan on meidän oma keskuuksellinen seikkamme, niin kumminki tahtoisimme tässä asiassa hiukan werran puhua hywän tahtoisen lukian luwalla. Jos edellä mainittua kysymystä tarkastetaan opilliselta kannalta katsoen, niin ei wiipyisi kauwan wastatessaan, waan suorin wastaus olisi tuo: kouluja tarwittaisiin ei waan kolme, mutta ainaki 20 jos mieli yhtaikaa opettaa 2,000 suuruista lapsilaumaa, jotka owat jo kouluijässä. Yhden ylhäisen kansakoulun on wallan mahdotoin tyydyttää tuon suuren lapsi-ryhmän henkisiä tarpeita että heistä kuki saisi oppia, joka on kullenki kansan jäsenelle wälttämätöintä ja jo ajanki waatimaa. Mutta onko jo opin tarpeellisuuden tunne elpynyt seurakunnan suurimmassa enimmistössä siihen mittaan että se rakkaudella ryhtyy uhrauksiin uusiin kansak. perustamiseksi, siitä täytyy epäillä; sitä tuskin on wielä alemmassakaan seurakunnan suurimmassa enimmistössä. Se warojen uhraus, minkä se wuotuisesti kustantaa nykyisten koulujen ylläpitämiseksi, synnyttää monenki mielessä mitä katkerimpia tunteita ja wieläpä pukeutuu sanoihinki. Tuotapa ei kummeksunekaan se, ken tuntee meidän taloudelliset seikkamme ja kansan käsityskannan koulujen suhteen. Kansan enimmistö ei ole wielä ehtinyt siihen määrään koulua suosimisessa, että se rakkaudella omisi nykyisenkään koulun hänelle ja hänen pienokaisilleen hywää tuottawana, waan se pitää sitä itselleen jonakin rasituslaitoksina. Näin epäwakaiselle kannalle uusien koulujen perustamisen kunnan kustannuksella, pidämme wielä määrällisenä leikkinä koulun wapaalle kehittymiselle. Meidän on kaikin woimin kokeminen parantaa taloudellista kantaa ja sen ohessa ahkerasti elwyttäminen sen siweellisiä woimia ja kuntoa jo olemassa olewilla woimilla, jotka se kalliisti kustantaa. Kun kansakoulukysymys koskee kunnan kaikkia jäseniä, niin on näin painawassa asiassa kysyminen seurakunnan suurimman enimmistön mielipiteitä. Aiwan wäärin ja sopimattomasti tehdäänki siinä kun ei huolita suuren enemmistön mielipiteistä (ainaki niissä kunnissa, joissa on jo ylhäisempiä kansak. olemassa), waan hätäisesti paiskataan koulut toimeen huolimatta tuhman Jussin tuumista. Tästäpä onki seurauksena se että koulut monessaki paikoin kituwat ja kansa katselee niitä wastoinmielisesti. Meidän on tuo tuhma Jussi, jota koulut suoraan koskewatki ja jonka niskoilla niiden ylläpitäminen lepääki, saatawa siihen mieleen, että se suosii ja rakastaa koulua. Ja sen se tekeeki kunhan se oppi näkemään niistä todellisen hyödyn tuleman. Tuotapa se ei wielä usko. Sen silmissä wilkkuu ne monet kurjat, hawaannot joita se on oppinut näkemään monestaki koulunkäyneestä. Ei siis olekaan ihme jos kansa ei wielä rakasta koulujaan. Toisaalta täytyyhän tunnustaa, että Laukaalaisetki owat jo tehneetki mitä siltä wielä woipi waatia puheena olewassa kysymyksessä. Sillä on koulu siinä kunnossa että se hakee wertojaan, jos waan osaisiwat hywäkseen käyttää siellä tarjona olewaa oppia. Mitä siellä käywästä oppilasmäärästä woipi sanoa, niin se ei ole omasta seurakunnasta koskaan noussut siihen määrään ettei enempää olisi woinut wastaan ottaa. Oppilasten lukumäärää owat suuressa määrässä enentäneet ulkoseurakuntalaiset. Tältä kannalta katsottuna ei ollenkaan wielä tarvittaisi uusia kouluja. Wäkipakollisen uusien kouluen asettamisen luulemme waan tuottawan rettelöttä nykyisten koulujemme rauhalliselle työskentelylle. Ei liene kowinkaan monen päiwät wanhoja nuokaan sanat. ”Laukaassa ei tarwittaisi yhtään kansakoulua. Ken tahtoo lapsiaan kouluttaa, wieköön niitä Jywäskylään." Waan kun tuo ääni ei ole enää yleisön, mutta yksityisen inhimillisen heikkouden synnyttämä ja oikealta radalta horjahtanut ajatus,niin suomme sen anteeksi, ja annamme niiden mennä menojaan. Tiedysti saaduttawat kansak. Laukaassaki aina enemmän ja enemmän luottamusta ja suosiota, kunhan Herran awulla työskentelemme hiljaisesti siihen suuntaan, jota kansa niiltä toiwoo. Emme millään lailla toki tahtois loukata niiden kunnioitettawain henkilöiden jaloja aatteita, jotka omilla waroilla tahtoisiwat kustantaa kouluja. Sydämellisellä kiitollisuudella tunnustamme ne oikein terwetulleiksi. Mielemme on waan se, ettei woi wielä pakoittaa kuntaa uusien koulujen perustamiseen. Meidän yksinkertainen aatteemme on se: että kaikin woimin pyrittäisiin kansan suosioon koulujen suhteen rauhan ja rakkauden hengessä ja että walistusta harrastawaiset henkilöt rientäisiwät kotien avuksi nuorison siweellisessä kaswatuksessa. Ja ettei tässä tärkeässä asiassa tehtäisi mitään riidan eli turhan kunnian tähden,waan että kaikki tapahtuisi soweliaasti ja säädyllisesti. Herran työt owat kaikkina aikoina alkaneet pieninä, mutta owat suuria aatelleet ja suurina päättyneet. Niinpä pienokaisten walontielle ohjaaminenkaan ei saa olla hätäilemistä waan rauhan ja rakkauden yksimielistä toimeliasta työskentelyä. Kun Herra armostaan siunaa warallisuutemme, ja lainaa yksimielisyyttä, niin silloin ei tarwita riitelemällä perustaa kouluja, ne tekeyntywät hiljakseen ja silloin niistä saadaan niittää siunatuita hedelmiä. Tehkäämme waan uskossa ja Jumalaan luottamuksella työtä tähän suuntaan, sitä hartaasti toiwoo kunnan pieni jäsen.

— Kansakouluhuoneiksi Äänekoskella Laukaassa

on ”Satakunnan" mukaan Kalle Piilonen luwannut kartanon maan ja hirret ilmaiseksi, niin pian kuin koulukartano tulee tehtäwäksi. Sitä paitsi on yksityisten kesken koululle jo koottu pienempi summa rahaa.

Rowastin woisaatawia ylös kannetaan kunnan wiljawarastossa

Syrjälässä, seuraawassa järjestyksessä.
Perjantaina 23 p:nä Elokuuta: Haapaniemi, Jywäskylä,
Korttajärvi, Saarjärwi, Saukkojärwi, Palokka.
Lauantaina, 24 p.: Keljo, Wesanga,Orawasaari, Heiska,
Toiwakka, Huikko.
Kunnallislautakunnan pitää olla apuna. Keljossa 6 p.
Elokuuta, 1878.
Jonas Särkkä.

Waroitus

Kielletään ketään käymästä minun pellollani, joka on Tourujoen ja Ramonin kujan wälillä, jossa on 1 talli, sillä minä olen laittanut waarallisia pyydyksiä. T. Alt.